TEOKSESSA KÄYTETYT RUNOT

Pentti Saarikoski: Elämä on ihmiselle annettu (kokoelmasta Runot ja Hipponaksin runot, 1959)

Väinö Kirstinä: Kuka kukin on? (kokoelmasta Luonnollinen tanssi, 1965)

Teemu Manninen: Laulan koska tahdon laulaa (2006)

Teemu Mäki: Kuolematon lapsi ei olisi elävä (2006)

Esiintyjinä, kuvaajina ja editoijina kahdeksan nuorta: Saana Ahlfors, Nelli Ahlroth, Onni Hämäläinen, Inka Mellais, Päivi Raninen, Eevi Helinä Savolainen, Tuuli Teelahti, Eeva Virtanen, jotka Kiasma-teatteri palkkasi kuukaudeksi tekemään kesätyönään taidetta ohjaaja/esitystaiteilija Aune Kallisen ja taiteilija Teemu Mäen johdolla.

Kuvan ja äänen jälkikäsittely: Ville Hyvönen

Tuotanto: Kiasma-teatteri, URB-kesäduuni-projekti, Urban 2 yhteistyöaloiteohjelma ja TE-keskus. Yhteistyökumppani: Nuorten Mediakeskus Hattutehdas, Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus.

Valitsimme neljä runoa, jotka käsittelevät kuolevaisuutta eri tavoin. Saarikosken runossa kuolevaisuus on eksistentiaalinen kysymys. Siinä hyvä elämä on sitä, että pystyy hyväksymään kuolevaisuutensa niin vilpittömästi, että siitä tulee mielekkyyden ja ravinnon lähde. Mannisen runo – joka on ns. found-poem, eli tässä tapauksessa sommitelma internetin keskustelupalstoilta poimittuja repliikkejä – taas koostuu lähinnä lauseista, jotka ilmaisevat ihmisten taipumusta kieltää kuolema, yritystä unohtaa se pakenemalla kulutushurmaan ja muihin sijaistoimintoihin. Kirstinän runo on tyylipuhdas rakkausruno, joka tässä yhteydessä  edustaa luottamusta rakkauden kykyyn muokata tylsästä eloisaa: "Vihreä torstai seurasi mustaa perjantaita." Oma runoni tulee teoksessa viimeisenä ja pohtii kuolevaisuutta kaiken suhteellisuuden näkökulmasta, palaa siis eksistentialistiseen pohdintaan, jolla video Saarikosken sanoilla alkoi. Videon keskivaiheille asetimme mahdollisimman ei-runollisen puheosuuden, jossa esiintyjät lausuvat kameralle tilastofaktoja kuolevaisuuden arkisemmasta ja poliittisesta ulottuvuudesta: maailman ihmisten epätasa-arvosta ja omaa kuolevaisuuttaan pakenevan ihmisen elämäntavan ympäristölle tuhoisista seurauksista.

Halusimme tehdä teoksen, joka ei olisi näytelmäelokuva, eikä myöskään runonlausuntavideo, vaan jotain muuta: kompositio, jonka elementteinä ovat runot, faktatiedot, esiintyjien liikkeet ja olemukset sekä videokuviksi tallennettu Helsinki.

TEOKSESSA KÄYTETYT FAKTAT

400 miljoonaa lasta käy koulun sijaan töissä.

Tehokkaita malarialääkkeitä on, mutta koska niitä ei anneta eniten tarvitseville, kaksi miljoonaa ihmistä kuolee tautiin joka vuosi.

Urheiluvaatevalmistaja Nike maksoi 1990-luvulla koripalloilija Michael Jordanille (1963–) mainoksissa esiintymisestä palkkaa, joka oli suurempi kuin kaikkien Nike-vaatteita ja -kenkiä valmistaneiden 80 000 indonesialaisen tehdastyöläisen palkat yhteensä. Työläiset olivat naisia ja lapsia, joiden palkat eivät yltäneet Indonesian lain määräämälle minimitasolle. Tuotteet ostimme me.

Viidesosa maailman väestöstä elää ilman puhdasta juomavettä, kaksi viidesosaa maailman väestöstä elää alle kahdella dollarilla päivä.

Euroopassa ja Yhdysvalloissa ostetaan vuosittain 17 miljardilla dollarilla lemmikkieläinten ruokaa. Toisin käytettynä tällä summalla saataisiin sekä puhdasta juomavettä että lukutaito niille ihmisille, joilta ne puuttuvat. Ylikin jäisi rahaa sen verran, että sillä voitaisiin rokottaa ne maailman lapset, jotka nyt jäävät välttämättöminä pitämiämme rokotuksia vaille.

USA:ssa elää 4,5% maapallon väestöstä. He kuluttavat 25% maapallon koko biokapasiteetista.

Toisessa maailmansodassa sai surmansa, laskutavasta riippuen, 20 000 – 30 000 ihmistä päivässä. Hallitsemassamme maailmassa jo pelkästään nälkään kuolevia on päivittäin saman verran.

Maailman sotilasmenot ovat 1040 miljardia dollaria vuodessa (2004). Se on 22 kertaa enemmän kuin kehitysavun kokonaismäärä.

USA:n osuus maailman sotilasmenoista on noin puolet: 456 miljardia (2005). Se on 155 kertaa enemmän kuin USA on luvannut käyttää AIDS:n torjuntaan vuosittain. Viimeisten 20 vuoden aikana 30 miljoonaa ihmistä on kuollut AIDS:iin. Vuoteen 2020 mennessä tautiin kuolee maailmassa 68 miljoonaa ihmistä. Se on enemmän kuin ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa yhteensä.

Aasian ja Tyynenmeren alueella kuolee vuosittain 2,5 miljoonaa ihmistä ympäristöongelmien, kuten ilmansaasteiden, kelvottoman juomaveden ja puutteellisen viemäröinnin vuoksi.

HOME

PAINTING & DRAWING     PRINTMAKING     PHOTOGRAPHY     VIDEO     INSTALLATION     THEATER & PERFORMANCE     TEXT     CV     links